Juhlallinen hetki käsillä elikkäs ensimmäinen blogipostaus alkamassa…. Tätä hetkeähän on siis suunniteltu kohta parisen vuotta, mutta kypsyttely/ rohkaistuminen/ viivyttelyä aiheuttavien tekosyiden keksiminen on vienyt aikaa. En ole tunnetustikaan mikään penaalin terävin kynä tietoteknisissä asioissa ja aina on ollut lupaavasti jotain muuta ja tärkeämpää ja kiireellistä ja…..
Mutta joskus tulee kypsymisen hetki ja omena putoaa puusta. Se omena saattaa joskus olla hieman raaka vielä, se saattaa olla mustelmilla tai heikoimmassa tapauksessa se on saanut pinnalleen kummallista härmää ja joutuu kottikärryyn ja kompostiin suorinta tietä. Mutta joka tapauksessa päätin tänään, että tämän bloginalun suhteen kypsyttelyn aika on ohi. Ja miksi nyt on se hetki, jolloin tämä kypsyminen katsotaan tapahtuneeksi ja blogiteksti lähtee? No siksipä, että moni muukin pitempään sisälläni kypsynyt juttu alkaa olla puusta irtoamisen vaiheessa ja nyt tahdon ottaa ensimmäiset askeleet kohti niistä kertomista, jotta kaikki omenat eivät jäisi tänne Nukarille ihan vain itsekseni syötäväksi.
Tänään riittää jännitykseksi se, että osasinko painaa oikeaa nappia kuvan lisäämisessä ja miltä näyttää teksti sivuilla (jotka itse asiassa tarvitsisivat kokonaisuudessaankin päivitystä ja AJANKOHTAISTA -osion, kunhan tämä haparoiva postauskokeilu nyt ensin saadaan maaliin 😉 ) Mutta ihan pikkupikkuisen maistiaisen vielä lisään tähän tulevasta sisällöstä, jonka julkaisen lähiaikoina. Eli:
Tälle syksylle on luvassa suunnilleen kerran kuussa kehotietoisuuden perjantai-illat täällä Nukarilla. Villiä Tanssia ja keskustelua – ja ehkäpä muutakin, josta lisää tuonnempana. Sen lisäksi olen käynnistämässä Continuum -meditaatiowebinaarit keskiviikkoiltoihin, joka toinen viikko (suunnilleen. Ja mitä on Continuum niin siitäpä innostavaa kirjoittamista ja tekstaamista vielä moooooneeeeen postaukseen tulevaisuudessa kunhan tämä tekninen puoli saadaan haltuun.) Näiden lisäksi ystäväni Terhi Varjorannan kanssa järjestämäni Taideterapia meets Kehopsykoterapia -viikonloput saavat jatkoa joulukuun alussa (puolet paikoista menneet, mutta vielä mahtuu siihenkin mukaan.) Muttamutta. Nyt on aika lopettaa tämän testipostauksen kirjoittaminen ja pitää peukkuja ja painaa mitä sitten tuossa manuaalissa käsketäänkään, jotta saisin tämän ensimmäisen haparoivan tekstini tuonne internetin ihmeellisiin sisuksiin ennen seuraavaa asiakasta.
Pitäkää peukkuja, että tämä blogipostaus ei jää ainoaksi!! Mikäli niin kuitenkin kävisi, niin siinä tapauksessa suosittelen lukemaan ajankohtaisia päivityksiä fbsivulta Psykoterapiapalvelu KEHOTIETO (ja suosittelemaan minulle internetkummihenkilöä, joka auttaa tässä haparoivassa kasvussa, jotta sinänsä maukas syksyn sato löytäisi kohderyhmänsä). Mutta tässäkohtaa toivotaan mehukasta syksyä täällä Nukarilla – niin innostuneitten ja onnistuneitten blogipostausten kuin virkistävän kehollisen työskentelynkin merkeissä! <3